-->

Pages

14/01/2014

CHALLENGE YOURSELF THIS YEAR




Uuden oppiminen toi taas aivan valloittavaa euforiaa keskelle tammikuuta. Ei näistä puikoilla olevista sukista aivan täydelliset tule (t. puikkoperfektionisti), mutta ainakin lämpimät ja hauskannäköiset. En tiedä voittaako kovin moni asia sitä tunnetta, kun on tohinoissaan testannut jotakin ja huomaa, että vautsi, tästähän tulee hieno.

Haluaisin aivan hirveästi saada samat kiksit liikunnasta, mutta en voi tälle nykyiselle suuntaukselle mitään. Käsillä tekeminen ja oman työn jälki - oli se sitten puikoilla tai Photoshopissa - saa aikaan selvästi suurimmat efektit arkeen.







Toinen mahtava asia on internet. Oppiminen on rajatonta netin syövereissä. Html-koodaus, neulominen, photoshoppaus, bloggaaminen, valokuvaus, tuunaaminen ja ruuanlaitto. Siinä muutamia, joiden saloihin olen itsenäisesti tutustunut ja koittanut kartuttaa taitojani monituisten ohjeiden ja tutoriaalien avulla.

Sonja kommentoi viimeisimpään mummokerhopostaukseen seuraavaa: "Mä vielä treenailen ihan perussukkia ja nyt ihmetyttää, että vaikka oon neulonu muuten niin miksi pidin sitä vaikeana? Joku ulkosyntyinen trauma varmaan. :D" Sehän se on! Ulko- tai miksei sisäsyntyinen lukko. Kun en tätä ala-asteella silloin joskus muinoin opetellut, niin nyt se on mennyttä. Tämmöinen ajattelu on ollut itselleni aivan liian tyypillistä.

Monen asian toteuttaminen on oikeasti niin paljon helmpompaa, kuin aluksi voisi kuvitella.



Vaivannäköähän se toki vaatii. Hivenen aikaa ja usein myös hermoja raastavaa pitkäjänteisyyttä. Tuon vinoraitaisen sukanalun neulonta päättyi ennen kuin kerkesi kunnolla alkaakaan, totesin kuvion turhan työlääksi. Virkatusta pannulapusta tuli hivenen lötkö, mutta ei muuta kuin leuka pystyyn ja kohti uusia virkkuupettymyksiä. Joku mahtava juttu varmasti vielä joskus onnistuu.

Välillä on todella virkistävää unohtaa kaikki mahdolliset ohjeet ja oikeat tavat tehdä ja sen sijaan testailla menemään, minkälaisilla silmukoilla tai solmuilla langasta saisi jotakin kivaa aikaiseksi. Epäonnistumisen todennäköisyys kasvaa tällöin usempaan potenssiin, mutta yksikin hauska lopputulema saa vatsanpohjan sekaisin onnesta. Meidät on ihan suotta ohjelmoitu ajattelemaan, että on vain muutamat tavat tehdä asioita hienosti ja oikein. Tämän ilmiön pahin ilmenemismuoto on tuo aikaisemmin mainittu sisä- tai ulkosyntyinen lukko, joka ei anna tarpeeksi tilaa uuden oppimiselle.





Onko teillä mielessä jotakin asiaa, minkä haluaisitte kovasti oppia? Jos mietitte ihan ilman raja-aitoja? Mua himottaisi hirveästi opetella ompelemaan koneella ja suunnitella itselleni vaatteita tai vaikkapa jotakin sisustusjuttuja. Taidan ottaa sen tämän vuoden tavoiteeksi.

A little over a year ago I challenged myself to learn knitting. I don't know if anything beats the feeling when you have tried something new and realize that wow, this is something I can do! This is going to be nice! (I would like to get the same kicks from exercising but unfortunately it's not happening.) Sometimes it's really refreshing to forget all the advice and the right ways to do things and just try what kind of outcome you can get with with a yarn and needles by yourself.

On the other hand, it is amazing how much you can learn with web tutorials! Html coding, knitting, photoshopping, blogging - just to mention a few things I've been independently "studying" in recent years. What you would like to learn this year? I'd like to know how to sew and maybe design some clothes or nice home decoration. That's going to be my target!

23 comments :

  1. Viimeisten vuosien aikana olen tehnyt monenlaista asiaa, jota en uskonut ikinä osaavani tehdä. Onkin ollut tarpeen muuttaa ajatusta, että minä osaan ja voin oppia :) Mutta silti, kun uusi kiehtova asia tulee, ensimmäisenä tulee ajatus siitä etten osaa. Viimeisin toiveeni vapaa-aikaan liittyen on, että haluaisin oppia tankotanssia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, sama täällä. Olen lähtenyt ihan tietoisesti haastaamaan tuota ajattelua, kuten nyt vaikka tuon ompelun kanssa. Pikku hiljaa opettelemalla musta voi tulla vaikka kuin taitava ompelija! :) Pakko uskoa, vaikka häthätää osaa langan laittaa paikoilleen tällä hetkellä.

      Delete
  2. Tulipa tästä hyvä mieli! Minulla on opiskelulistalla puutyöt. Haluan tulla niissä yhtä hyväksi, kuin neulojana - ja siihen on kyllä vielä matkaa :D.

    Neulomisen suhteen otin itse varhaisstartin, mutta olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että kyse on perimmiltään yksinkertaisesta asiasta, joka on aikuisen vallan helppo ottaa haltuun pienellä sinnikkyydellä. Pelkäänpä, että monen neulomiskokemukset on pilattu liiankin varhaisilla käsityökokemuksilla. Tavataan ajatella, että aikuisena oppiminen olisi jotenkin työlästä, mutta eihän se niin ole. Käsien hienomotorikka on huipussaan ja kognitiiviset taidot kehittyneet. Ajan puute ja prioriteetithan ne aikuisella eteen tulee...

    Saisiko siihen liikuntaan samaa oppimisulottuvuutta? Otat työn alle jonkun teknisen lajin - vaikka painonnoston :). Ei siis minkään punttisalijumputuksen, vaan menet urheiluseuran salille opiskelemaan, miten se tanko painoineen saadaan pään päälle turvallisesti, niin kuin olympialaisissa. Tämä vaan esimerkkinä - muitakin teknisesti vaativia ja silti vahvasti fysiikkaa kehittäviä lajeja löytyy kyllä varmasti!

    ReplyDelete
    Replies
    1. <3 Kiitos. :) Mahtava kommentti, asia on varmasti juuri noin! Ja kuinka moni ala-asteella neulomaan opetellut edes välttämättä muistaa koko hommaa, jos ei ole ylläpitänyt taitoa kaikkien vuosien ajan...? Hah, joo liikuntaan pitäs tosiaan saada samaa ulottuvuutta. Mulle ehkä joku tanssilaji vois olla hyvä!

      Delete
    2. (kun olen nuita "miehisempiä" punttitreenejä aikoinani vetänyt + pallolajeja harrastanut. Eli pitäisi löytää jotakin uutta ja ihmeellistä.)

      Delete
  3. Niin hyvä kirjoitus Kaisa! Pointti on nimenomaan siinä, että yrittää ja yrittää ja lopulta onnistuu. Itsellä ainakin sisu vaan kasvaa, kun ensimmäiset viritykset menevät mönkään. Kun on aloittanut, ei voi luovuttaa. Jestas, mikä mielihyvä kun lopulta oppii. Eikä sekään niin kamalaa ole vaikka ei onnistuisikaan. Tulipa kokeiltua ja nokka kohti uusia ideoita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Samoin, välillä on sisu koetuksella ja langat lentää, mutta aiettä kuinka onnistuminen palakittee. :)

      Delete
  4. Siis mitä sää höpötät, ihan täydelliseltähän nuo sukat näyttää! :)

    Ja mitä siihen liikuntaan tulee, niin ehkä se sukan tekeminen on yhtä terveellistä? ;)

    http://yle.fi/uutiset/neulo_sukka_voi_paremmin/6687739

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hehehe mahtava artikkeli! :D Ja kiitos, luulin aluksi, että meni enemmän pieleen tuo malli kuin menikään! Ensimmäinen sukka on valmis ja on oikein mukavan oloinen jalassa.

      Delete
  5. Tosi kaunis kuvio noissa sukissa! Omalla treenilistalla ovat neuletakin teko, muutama erilainen sisustusprojekti ja sellaiset isommat puutyö- ja muut askarteluprojektit, joihin ei muka koskaan ole aikaa tai tilaa. Täytyisikin kirjoittaa oikein lista niistä jutuista, joita pitäisi yrittää opetella pikimmiten! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Annika! :) Mun tekosyy on kans puutöissä laitteiden ja tilan puute. Ehkä ois aika kyseenalaistaa nämä!

      Delete
  6. Upeat sukat tulossa! Ihailen sinun kädenjälkeä.. Oma haasteeni on oppia neulomaan, ompelu sujuu ammattitaidolla mutta neulonut olen viimeksi ala-asteella! Jänskättää ja pelottaa, mutta kai sitä vaan täytyy ottaa suunnaksi lankakauppa...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitti! Oon aina ollu semmonen käsillä nysvääjä. Lankakauppaan vaan ihastumaan väreihin ja sitten rohkeesti puikot heilumaan. Aluksi voi joutua vähän purkamaan ja puremaan hammasta, mutta kaikki on sen arvosta!

      Delete
  7. Ihanat sukat! <3
    Meillä on ensi kuun alussa sisustusbloggaajien kässäkerho ja siellä on luvattu opettaa meitä tumpeloitakin neulomaan :) Omasta viimeisestä yrityksestä onkin kulunut reilu 20 vuotta ja silloinkin yritin kässäluokan käytävällä :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitti! :) Voi kuinka mahtavaa! Kuulostaa kivalta! Siitä se lähtee kuules. ;)

      Delete
  8. Oon iloinen, että bloggaus ja käsityöt tuo kicksejä, sillä muuten meillä lukijoilla ei olisi sun ihania kuvia ja käsitöitä katsottavana. Toisaalta liikunnan jälkeinen hyvä fiilis yhdistettynä neulontaan sohvannurkassa on mitä ihanin tila.

    ReplyDelete
    Replies
    1. <<333 Olipa nätisti sanottu, kiitos! Oon kuullu tuota samaa yhdistelmää kehuttavan ennenkin. Täytyy ottaa kokeiltavien listalle.

      Delete
  9. Impressed! Wow, I am not able to make those kind of shocks for example....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oh thanks ibb! :) I wasn't either some time ago but it is amazing how much you can learn!

      Delete
  10. Oioioi nää on aivan ihanat! Rakastuin! Ja pakko mennä ens viikolla ostamaan ihania lankoja ja treenailla ihanat kuvioneulesukat!

    ReplyDelete
    Replies
    1. :))) Hei jee, mahtavaa jos inspiroidut näistä!

      Delete
  11. Mulla jäi ihan kokonaan kommentoimatta tähän. Hyvän ja ajatuksia herättävän postauksen sait tuosta ajatuksesta. Ite oon tajunnut tuon vasta näin aikuisiällä, että mä voin ja pystyn monia asioita jos vaan haluan opetella ne. Nyt mä taistelen liikunnan saralla siinä, että mihin mä en pysty ja mihin "mä en muka pysty". Mut nyt käsityöt tuntuu taas ihan superhyvältä, hyvältä vastapainolta töille ja treenille. :)

    Kiitos linkityksestä. :) Ehkä pitäisi aktivoitua taas tuonkin blogin parissa nyt kun kässähommatkin taas luistaa. :P

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipä kestä! :) Kiva kun oot jaksanu kommentoida! Voi mää oon taistellu tuon saman asian kans liikunnan saralla kans viimeset vuodet ja harmittaa, että musta on tullu ihan kamala luovuttaja. :(( Pitäs tsempata samalla sinnikkyydellä sen kun käsitöidenkin kans.

      Delete